15.5.2018 Pennut ovat nyt käyneet eläinlääkärintarkastuksessa, saaneet todistuksensa, tunnistemerkintänsä ja virallisen nimensä. Hienosti sujui ja ihan tyypilliseen tapaan eli tytöt eivät sirun laitosta inahtaneetkaan ja pojilla oli paljonkin protestoitavaa. Huomisen aikana muksujen pitäisi ilmestyä Kennelliiton jalostustietokantaan. Lila-likka esittelee miten coolisti tytöt oli lääkärissä.

14.5.2018 Blogissa ollut pientä hiljaiseloa kun oli ongelmia kotisivujen tietokannan kanssa. Pennut voivat kuitenkin hyvin ja menevät jo aikuisten koirien lauman mukana jo ihan tottuneesti. Huomenna käydään autoajelulla ja eläinlääkärissä, ja jos aikataulut antaa periksi käydään vähän sosiaalistumassa myös perinteiseen tapaan kunnantalolla. Loppuun vielä pieni video siitä miten muksut ratkaisivat hellepäivän lämpöongelman.

Hoidollisesti pentujen hieno merkkipaalu oli viime yö kun suorittivat ekan yön tekemättä isoja hätiä sisälle yön aikana. Yleensä siellä aitauksessa on yhdet, kahdet kakat ollut. Vinkkinä niille jotka jatkavat 50/50 -ruokinnalla: Pentu, tai ylipäänsä koira, ulostaa sitä enemmän mitä enemmän se syö nappulaa, ja vastaavasti huomattavasti vähemmän raakaa syödessään (koska koira käyttää tehokkaammin hyödyksi raa’an ruoan). Jos ruokkii pentua nappulalla ja raa’alla sekaisin, kannattaa raakaruoka painottaa iltaa kohden jolloin ulostetta on suolessa vähemmän yöllä. Pennut joita olen vieroittamassa 50/50, syövät aamupalan pelkkää Canagania, kaksi seuraavaa ateriaa sekoituksena lihaa ja nappulaa siten että myöhempi ruoka sisältää enemmän lihaa, ja illan viimeinen ateria on pelkkää raakaa. Tämä edesauttaa yösisäsiisteyttä.

8.5.2018 Nyt kun pennut ovat jo kasvaneet, tottuneet ulkoiluun ja ilmatkin lämpimämpiä, on heidän päivärutiinissaan ihan uusi asia. Ulkoleikkikehä on siinä mielessä mainio että siellä voi väsyneet ottaa tirsoja ja hereillä olevat leikkiä rauhassa. Sisällä kun alkaa osa porukasta heräilemään, joutuu koko muukin rotla ulos pissalle sisäsiisteyssyistä. Myös ulkoleikkikehän kanssa noudatetaan kuitenkin tuttua rutiinia eli heti ruoan jälkeen kehästä ulos pihalle tekemään hädät. Rutiini syntyy rutiineita noudattamalla 🙂 Leikkikehässä on verkkokatto petolintujen varalta ja siirrettävä varjo, jotta pennut saavat itse valita ovatko auringossa vai varjossa.

7.5.2018 Ulkoilukuvia muksuista.
{gallery}tulkoilee{/gallery}
6.5.2018
Pennuilla oli tänään paljon vieraita, joten heillä oli jännittävä päivä pentuiltapäivän merkeissä. Hienosti nassikat tutustuivat upouusiin ihmisiin, vaikka olin ajatellut että ensimmäiset vieraat voivat hieman jännittää. Osa pennuista rohkeni kokeilemaan jopa repimisleikkejä vieraiden kanssa. Reippaat lapsoset ottivat hännät heiluen kokemuksen vastaan joten tästä heidän sosiaalistamistaan on mukava jatkaa.


5.5.2018
Taas on leikelty kynsiä, syöty matolääkettä ja pieni ulkoiluterveis-kuvakin saatiin aikaan.

3.5.2018 Muksut ovat jo siinä määrin sosiaalisia, että niiden videoiminen on vähän vaikeaa jos paikalla ei ole muita koiria. Ne pyrkivät oikeastaan väkisin syliin, kuten linkitetty video osoittaa.

Pentujen virallinen nimeämispäivä on 15.5. jolloin ne sirutetaan ja tarkastetaan eläinlääkärillä. Tulevat nimetkin on valittu; tytöt ovat Thunderbird, Tangerine, Touché, Tricky, Tranquility, Tastevin ja Tayberry – pojat puolestaan Tuxedo ja Trance.

1.5.2018 Pennut juhlivat vappua enimmäkseen sisällä, koska ulkona on niin koleaa. Ulkoilu sujuu kuitenkin jo niin hyvin että melkein kaikki hädät päivän aikana saadaan sinne ja aitaus pysyy siistinä. Todella reippaat muksut! Gallerian kuvissa hieman leikkimeininkiä sekä hieman vakavampi riviposeeraus. Kuvat saa klikattua suuremmiksi.
{gallery}tpennutleikkii{/gallery} 
30.4.2018
Pennut ovat muutaman kerran jo käyneet ulkona piipahtamassa aiemminkin, mutta nyt ne kävivät ensimmäisen kerran ulkona pidempään ja tapasivat myös ensimmäisen kerran kaikki aikuiset koiramme laumana. Hienosti se sujui kaikilta, pennut olivat varsin reippaita. Meidän Fiia-neidiltä meinaa välillä vaan unohtua (kuten aina) että pentuja ei saa palluttaa käpälillä niin rajusti, videolta jo näkyy pieni käpälöinti mutta innostuessaan sillä on tapana pyöritellä muksuja enemmänkin. Onneksi se tottelee kun käskee rauhoittumaan niin ei tule pikkuisille traumoja 🙂 Video tästä kohtaamisesta täällä.

28.4.2018 Pennelit jaksavat touhuta (ja sotkea) koko ajan hieman enemmän, ja raakaruokaa menee noin 2 kg päivässä. Matolääkkeitä on popsittu uusi kierros, ja ekat ulkopissatkin on tehty. Sää on ollut sen verran kolea, että varsinaista ulkoilua ei ole vielä treenattu mutta aitauksen ulkopuolelle hätien tekemistä kyllä. Ihan pienenpieniä eroja luonteissa näkyy muutaman pennun osalta, mutta suurin osa vaikuttaa vielä samanoloiselta kuin sisaruksetkin. Pikkupennun luonteesta ei lyhyen tapaamisen tai reippailun perusteella voi tehdä johtopäätöksiä, koska yksittäisessä tilanteessa käytökseen vaikuttaa niin moni asia (vireys- ja kylläisyystila nyt ensisijaisesti). Pieniä viitteitä antaa se, jos yksittäinen pentu tekee toistuvasti samaa asiaa eri tavalla kuin muut.

26.4.2018 Yhdeksän pennun trimmaus kerralla on sen verran hikinen urakka että trimmailen pari pentua päivässä, jolloin kukin pääsee pöydälle vuorollaan kuitenkin riittävän usein. Alla kuvassa Nacho jonka vuoro oli olla putsissa tänään.

Pennut muuttuvat tällä hetkellä sosiaaliselta käytökseltään hiljalleen siten, että ottavat itse oma-aloitteisesti aktiivisemmin kontaktia ihmiseen (sisarusten ja emän lisäksi). Pikku kulmahampaat löytyy jo, mutta ne eivät vielä toistaiseksi käytä hampaitaan meihin vaan enemmänkin nuuskuttelevat ja ihmettelevät miten meidän kanssa oikein asioidaan. Pureminen ja repiminen tulee kuvioihin sitten myöhemmin…

Tässä vielä pikku puuhdasteluvideo tältä aamulta.

25.4.2018 Jos kuuntelee tarkkaan, voi kuulla (meikäläisen allergisen nenän vinkumisen lisäksi) pienten suiden maiskutusta. Jos joku ihmettelee tuota paperia pentujen alla niin seuratkaapa tuota punapantaista pentua ja miettikää mitä jälkeä se tekee lattioihin…

24.4.2018 Taas pikku puuhasteluvideota. Pennut eivät tietenkään joudu normaalisti olemaan aitauksessa silloin kun ovat hereillä, mutta ajattelin että saan helpommin myös lähikuvaa jos ovat rajatulla alueella. Pian aletaan treenailemaan ulkoiluakin. Mukuloiden ruokahalu vaan kasvaa, nyt menee kerralla jo 500 gr lihaa jos ovat olleet vähän pidemmän aikaa syömättä. Tällä hetkellä saavat maidon lisäksi kolme kiinteää ruokaa päivässä.

23.4.2018 Nyt saamme antaa itsellemme papukaijamerkin, sen verran suureksi uroteoksi voidaan laskea tämä kuva yhdeksästä pennusta. Ovat vielä kohtuu helpossa iässä mutta voin vakuuttaa ettei ole aivan yksinkertaista saada niitä pysymään paikoillaan rivissä kuvaamisen ajan. Pojat ovat kolmas ja neljäs vasemmalta, muut tyttöjä.

22.4.2018 Pennut kehittyvät harppauksin, ja liikkuvat ja syövät koko ajan enemmän ja nopeampaa tahtia. Lisäksi lelut ovat alkaneet kiinnostamaan hieman, vaikka enimmäkseen ne leikkivät vielä toistensa kanssa eikä niinkään leluilla jotka ovat suositumpia vanhemmalla iällä. Tänään pennuilla oli spa-päivä, kun jokaiselle tehtiin pieni ajeluputsi uudelleen (posket, peffat, kaulat ja tytöiltä korvat – pojille jätin korvakarvat jotta ne erottaa tytöistä helposti ilman pantaa), ja lisäksi opeteltiin trimmipöydällä oloa ja leikattiin kynnet. Yhden ruokailun päälle otin pienen touhuiluvideon.

Pentujen kanssa on alettu myös jo treenaamaan sisäsiisteyden alkeita, vaikka ne eivät vielä ulkoilekaan. Harjoittelemme viitisen kertaa päivässä sitä, että kun herätään tehdään pissat heti aitauksen ulkopuolelle. Näin ne oppivat, että elintilaan ei pissitä ollenkaan mikäli mahdollista (vaikka pidänkin niille pissa-alustaa aitauksessa totta kai). Tämä oppi on sitten helppo muuntaa ulospissailuksi heti kun lämpötila ja pentujen ikä sen sallii. Hienosti sujui tänään muuten, koska muksut eivät olleet tehneet yksiäkään pisuja aitaukseen sillä aikaa kun olimme kuntosalilla, ja palattuamme kaikki tekivät hädät ulkopuolelle pissa-alustalle.

Tässä vielä kuvanäyte ruokailuhetkestä.

20.4.2018 Tässä sitä ruoka-actionia. Aika sikailua kun osa porukasta luistelee lihassa, mutta hauskaa se kuulemma on. Kynnetkin leikattiin taas tänään.

18.4.2018 Kiinteiden ruokien maistelu jatkuu, ja pennut järjestivät mulle pienen yllätyksen. Jätin heille ruokalautasellisen jauhelihaa, ja menin itse toimittamaan muita asioita. Ajattelin että pennut saavat räpiä lautasella aikansa, ja annan sitten mammakoiran imaista loput lihat huiviin. Yllätys olikin melkoinen kun palattuani huomasin pentujen imaisseen koko komeuden (paitsi lautasen) huiviin ihan muutamassa minuutissa. Oli ilmeisesti edellisistä maitohörpyistä hetki… Tämän mahtiaterian jälkeen olikin hiljaista loppupäivä, kun pennut vetivät sikeitä mahojensa vieressä. Ahmatit.

Kivaa kun he kasvavat. Saa jo hiljalleen muunkinlaisia kuvia kuin pötköttelyä.

17.4.2018 Petivaatteiden vaihdon yhteydestä pieni kähjäysvideo.

16.4.2018 Tänään sain pennut ensimmäisen kerran “kiinni” siitä että leikkivät hieman keskenään. Aikamoista hoiperteluahan tuo vielä on, mutta niin suloista!  Video.

15.4.2018 Pennut ovat popsineet jo ensimmäiset matolääkkeensä, ja liikuttavaa pientä hännänheilutusta ja leikkimisen alkeitakin näkee pentulaatikossa. Harmi kyllä aktiivisuutta kestää vain muutaman minuutin kerrallaan ja jaloillaankaan lapset eivät pysy kovin tukevasti eli pienten leikittäminen ei vielä onnistu. Päivän valokuvamallina Hotsu-neiti, meidän pieni räkänokka.
{gallery}hotsu{/gallery}
13.4.2018 Kun kääpiösnautseriksi syntyy, saa toden totta elää kiinteässä kanssakäymisessä erilaisten trimmausvälineiden kanssa. Pennut ovat nyt siis tutustuneet kynsileikkureiden lisäksi trimmikoneeseen. Pärinään on hyvä tottua jo pienenä ja totta kai myös itse koneella siistimiseen. Näin nuorilla treenailu sujuu yleensä vielä helposti, muutaman viikon päästä treenit aiheuttavat jo hitusen vikurointiakin 🙂

12.4.2018 Pennuilla on elämä ollut tähän asti pelkkä köllöttelyä ja syömistä, mutta karut realiteetit iskivät kynsihuollon muodossa. Koiranpennuilta pitää alkaa siistimään kynsiä tiiviiseen tahtiin hämmästyttävän usein, ja ihan alussa se on kuulemma ihan karmea juttu. Jatkossa pentujen kynnet leikataan 1-2 kertaa viikossa, koska ne kasvavat tässä iässä valtavan nopeasti. Pennun kanssa tietenkin treenataan luovutusiästä lähtien uudessa kodissakin kynsien siistimistä joka viikko, jolloin hommaan tottuu nuoresta pitäen ja kynsien ytimet pysyvät lyhyinä. Itselläni on tavoitteena että koira oppii makaamaan lattialla tai trimmipöydällä rennosti selällään, ja itse saan leikata kynnet rauhassa ilman painiottelua koiran kanssa. Tämä onnistuu sillä että pentu opetetaan ensin käsittelyyn ja rentoutumaan makuuasentoon pöydälle – siitä sitten askel askeleelta voi lisätä mitä tahansa hoitotoimenpiteitä helposti pennun elämään, kun luottamus ja tottumus mahdollistaa rentoutumisen käsittelyn ajaksi.

10.4.2018 Pennut ovat alkaneet yrittämään enemmänkin jaloilleennousua ja pentulaatikon reunoja vasten venytellään jo ahkeraan (tosin vain lyhyitä hetkiä kerrallaan). Tässä Sukka-neiti kokeilee pääsisikö laidalta jo aitomaan vapauteen 🙂

9.4.2018 Pentulasta mussutusterveiset videon muodossa: https://www.youtube.com/watch?v=LpNpe3BkagQ

8.4.2018 Ensimmäisenä silmänsä avasi Nacho-neiti.

7.4.2018 Odottelemme kovasti pentujen silmien avautumista. He muuttuvat silloin oikeasti koiranpennuiksi. Toistaiseksi saa kuitenkin ihailla enimmäkseen möhömassujen maitokoomaista pötköttelyä. Mutta eiköhän me melko pian saada blogiin myös kuvia oikeista koiranpennuista silmät selällään!

Pennut ja myös Prim jaksavat nyt tosi hyvin. Prim on kalkkihaasteiden jälkeen piristynyt nyt huomattavasti ja on taas aktiivisuustasoltaan ihan oma itsensä. Ruoka uppoaa, mutta maidontuotantoa ollaan saatu hieman hillittyä mikä on tässä tilanteessa hyvä asia.

6.4.2018 “Sisko on minulle tärkeä!”

5.4.2018 No niinhän siinä kävi että valtava pentumäärä ja niiden hirmuinen kasvutahti aiheutti sen ettei ilman lisäkalkkia pärjätty Primin kanssa kuitenkaan. Pennunroikaleet tuplasivat painonsa neljässä päivässä (yleensä siihen menee 6-7 päivää) ja tahti oli vaan liian hurja. No, mikä tärkeintä niin tällä hetkellä emällä on kaikki OK ja myös pennuilla on kaikki ollut hyvin koko ajan. He ovat ahneita, lämpimiä, lihavia ja niiiin ihania! Primin kanssa saa nyt olla silmät selässäkin, ja sen pirteystasoa ja ruokahalua täytyy tarkkailla jotta tiedostaa onko sillä vielä korkeamman lisäkalkin tarvetta, mutta on hyvin huojentavaa että pennuilla ei ole ollut sekuntiakaan mitään hätää.

Tämä ikä on pentujen osalta varmasti se helpoin, kun he vain makaavat laatikossaan. Kun lapsoset ehtivät jaloilleen ja ikää tulee lisää, tuntuu että elämä on yhtä ruokkimista, trimmailua, jälkien siivoamista ja sitä tärkeintä, arkirutiinien opettamista pennuille. Varsinkin ison pentueen kanssa ei ole vapaa-ajanongelmia vaan kädet ovat täynnä työtä ja aina on tekemistä, vähintään niiden persoonallisuuksiin tutustumista ja yksilöllisen huomion antamista. Se on työläämpää kuin voisi arvatakaan kun pentuja on paljon.

Mutta aina tämän “helpon” vaiheen aikana turhautuu juuri siihen helppouteen, sitä toivoo että pennut olisivat jo pahanteossa ja niiden kanssa voisi seurustella. Vaikka pentujen “touhuvaihe” täällä kasvattajalla on hirveän työläs, se on myös se antoisin. Ei pidä kuvitella että valitan mistään pentuvaiheesta, yritän pikemminkin kuvata kasvuvaiheiden hyviä ja huonoja puolia kasvattajan näkökulmasta. Juuri tällä hetkellä ihaninta on ottaa pentu käsiin, nuuskuttaa sen ihanaa pennuntuoksua (johon sekoittuu ajoittain annos pierunhajua) ja kuunnella sen tyytyväistä tuhinaa jonka kuulee vain kun sen painaa korvaa varten.

Allaolevista kuvista kiinnittäisin erityistä huomiota tuohon viimeiseen. Siinä “Nacho”-koodinimen saanut pentu yrittää nukkua rauhassa kyljellään, niin eikö vaan isompi sisko ole könynnyt siihen päälle röhnöttämään kuin mikäkin ryhävalas, huomaa kaikki raajat ilmassa eli koko ruhon paino iloisesti Nachon varassa. Läheisyys lämmittää ja erityisesti sisaruksen runttaaminen lämmittää mieltä 🙂
{gallery}6vrk{/gallery}
2.4.2018 Terveiset pentulaatikosta unikuvan muodossa.


31.3.2018 Pennut voivat hyvin, samoin Prim. Kuten synnytys, myös pentujen ensipäivät ovat olleet täydellinen oppikirjasuoritus. Prim hoitaa pentuja rennolla, vahvahermoisella otteella mutta todella tunnollisesti. Olin Primin hermorakenteesta vakuuttuneena utelias, joten hallitusti ja yksi kerrallaan muut koiramme pääsivät katsomaan pentuja poikkeuksellisen varhain aidan takaa. Heikompihermoinen narttu voisi alkaa kiljumaan tai saada hepulin, koska pennut ovat niin pieniä. Prim istui pentujensa keskellä, tuijotti vierailijaa ja murisi lyhyen hetken ihan hiljaa ja matalalta; “tänne ei saa tulla”. Sitten se pisti makaamaan pentujensa viereen, alkoi putsailemaan niitä ja jätti vierailijan enemmittä huomiotta. Vierailu pidettiin luonnollisesti lyhyenä, kuitenkin, jotta Primille ei tulisi yhtään ylimääräistä stressiä muiden koirien tarkkailemisesta. Nartun käytös kertoo myöhemmässäkin vaiheessa milloin on sopivaa päästää muita koiria tutustumaan pentuihin lähemmin. Meillä nyrkkisääntö on että nartun ja pentujen valmiuksien mukaan arkirutiineihin aletaan totuttelemaan heti kun mahdollista ja tällä on suuri vaikutus esimerkiksi sisäsiisteyden oppimiseen jo täällä kasvattikodissa (siitä asiasta lisää sitten myöhemmin).

Pennut ovat alusta lähtien olleet todella jänteviä ja pulleita, ja hakeutuneet “pienintä” myöten aktiivisesti itse tissille joten meidän tehtäväksi on jäänyt niiden ihailu ja seuraaminen. Painot lähtivät hienoon nousuun jokaisella heti syntymän jälkeen, vaikka tyypillistä on että painot alussa hieman laskevat. On tosi hienoa ettei ketään pentua tarvitse nostella tissille, vaan niillä on “ruuhkasta” huolimatta kyky selviytyä omin avuin. Ei itsestäänselvää asia, joskaan ei yllättävääkään kun pentue oli niin tasainen.

Aina siihen asti että pennut alkavat maistelemaan kiinteitä ruokia, niiden maidon sisäänotto kasvaa päivä päivältä ja Prim altistuu luonnollisesti mm. kalkkikrampille kun pentue on niin suuri. Päätin jo alkuun että en lisäruoki pentuja vastikkeella, koska emonmaitoa parempaa ravintoa ei kerta kaikkiaan ole. Prim kuten muutkin koiramme syö raakaruokaa ja lisäkalkin tarve ilmeinen. Teollista kalkkia en koskaan syötä nartuille, koska uskon kehon omien prosessien toimivan tehokkaammin ja luotettavammin kun kalkinlähteet ovat mahdollisimman luonnolliset. Yhdeksän pennun ruokkiminen on valtava urakka ja minusta tuntuukin että olen ruokkimassa Primiä ihan koko ajan. Kalkin lisäksi pidetään erityistä huolta siis siitä että ravinto olisi mahdollisimman imeytyvää ja sulavaa, jotta Prim voisi käyttää ravinnon mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Narttuun ei voi tunkea loputtomia määriä materiaalia sisään, joten ruoan on oltava hyödynnettävissä hyvin korkealla prosentilla ja tässä raakaruoka on teollista muonaa huomattavasti parempaa hyötysuhteen takia. Runsaasti kalkkia, paljon rasvaa ja huikeat määrät erityisen sulavaa proteiinia on siis perusohje. Lisistä on käytössä sinkki, sekä D-vitamiini niinä päivinä kun Prim ei syö myös kalaa.

{gallery}t3vrk{/gallery}
(Kuvat saa klikattua suuremmiksi.)

29.3.2018 Pennut ovat syntyneet! Prim teki aivan uskomattoman hienon suorituksen; synnytti omin avuin ja luonnollisesti yhdeksän pennun todella tasaisen pentueen hieman yli neljässä tunnissa ilman minkäänlaisia jännitysmomentteja tai komplikaatioita. Kun katsoo noita pentueen painoja (vs. pentueen koko) niin voi sanoa että tämä pentue on suorastaan poikkeuksellinen.

234 gr, narttu
234 gr, narttu
224 gr, uros
202 gr, narttu
210 gr, narttu
200 gr, uros
250 gr, narttu
200 gr, narttu
236 gr, narttu

Eihän tähän voi muuta kommentoida kuin että tällainen narttu, synnytys ja pentue on kasvattajan unelma. Pennut toki syntyivät etuaikaisina, mutta tämä ei ole mikään ihme huomioiden että niitä oli yhdeksän kappaletta ja Prim on myös ensisynnyttäjä. Pennut ovat kuitenkin kaikki kookkaita, jänteviä ja virkeitä, ja hakeutuvat jokainen hienosti itse tissille ilman apuja. Primillä on onneksi ylimääräisiä nisiä joten hanoja riittää ja maitoa tulee hyvin. Luonnollisesti imettävän nartun ruokintaan kiinnitetään aina huomiota, mutta näin ison pentueen kohdalla se on erityisen tärkeää, ja näin on kasvavassa määrin siihen asti että pennut alkavat syömään kiinteää.