T-pentueen blogi

20.4.2018 Tässä sitä ruoka-actionia. Aika sikailua kun osa porukasta luistelee lihassa, mutta hauskaa se kuulemma on. Kynnetkin leikattiin taas tänään.



18.4.2018
Kiinteiden ruokien maistelu jatkuu, ja pennut järjestivät mulle pienen yllätyksen. Jätin heille ruokalautasellisen jauhelihaa, ja menin itse toimittamaan muita asioita. Ajattelin että pennut saavat räpiä lautasella aikansa, ja annan sitten mammakoiran imaista loput lihat huiviin. Yllätys olikin melkoinen kun palattuani huomasin pentujen imaisseen koko komeuden (paitsi lautasen) huiviin ihan muutamassa minuutissa. Oli ilmeisesti edellisistä maitohörpyistä hetki... Tämän mahtiaterian jälkeen olikin hiljaista loppupäivä, kun pennut vetivät sikeitä mahojensa vieressä. Ahmatit.

Kivaa kun he kasvavat. Saa jo hiljalleen muunkinlaisia kuvia kuin pötköttelyä.

 

17.4.2018
Petivaatteiden vaihdon yhteydestä pieni kähjäysvideo.

16.4.2018
Tänään sain pennut ensimmäisen kerran "kiinni" siitä että leikkivät hieman keskenään. Aikamoista hoiperteluahan tuo vielä on, mutta niin suloista!  Video.

15.4.2018
Pennut ovat popsineet jo ensimmäiset matolääkkeensä, ja liikuttavaa pientä hännänheilutusta ja leikkimisen alkeitakin näkee pentulaatikossa. Harmi kyllä aktiivisuutta kestää vain muutaman minuutin kerrallaan ja jaloillaankaan lapset eivät pysy kovin tukevasti eli pienten leikittäminen ei vielä onnistu. Päivän valokuvamallina Hotsu-neiti, meidän pieni räkänokka.

View the embedded image gallery online at:
http://www.xtravaschnauza.org/urokset/3734#sigFreeId2d4174cd3c

13.4.2018 Kun kääpiösnautseriksi syntyy, saa toden totta elää kiinteässä kanssakäymisessä erilaisten trimmausvälineiden kanssa. Pennut ovat nyt siis tutustuneet kynsileikkureiden lisäksi trimmikoneeseen. Pärinään on hyvä tottua jo pienenä ja totta kai myös itse koneella siistimiseen. Näin nuorilla treenailu sujuu yleensä vielä helposti, muutaman viikon päästä treenit aiheuttavat jo hitusen vikurointiakin :)

12.4.2018 Pennuilla on elämä ollut tähän asti pelkkä köllöttelyä ja syömistä, mutta karut realiteetit iskivät kynsihuollon muodossa. Koiranpennuilta pitää alkaa siistimään kynsiä tiiviiseen tahtiin hämmästyttävän usein, ja ihan alussa se on kuulemma ihan karmea juttu. Jatkossa pentujen kynnet leikataan 1-2 kertaa viikossa, koska ne kasvavat tässä iässä valtavan nopeasti. Pennun kanssa tietenkin treenataan luovutusiästä lähtien uudessa kodissakin kynsien siistimistä joka viikko, jolloin hommaan tottuu nuoresta pitäen ja kynsien ytimet pysyvät lyhyinä. Itselläni on tavoitteena että koira oppii makaamaan lattialla tai trimmipöydällä rennosti selällään, ja itse saan leikata kynnet rauhassa ilman painiottelua koiran kanssa. Tämä onnistuu sillä että pentu opetetaan ensin käsittelyyn ja rentoutumaan makuuasentoon pöydälle - siitä sitten askel askeleelta voi lisätä mitä tahansa hoitotoimenpiteitä helposti pennun elämään, kun luottamus ja tottumus mahdollistaa rentoutumisen käsittelyn ajaksi.



10.4.2018
Pennut ovat alkaneet yrittämään enemmänkin jaloilleennousua ja pentulaatikon reunoja vasten venytellään jo ahkeraan (tosin vain lyhyitä hetkiä kerrallaan). Tässä Sukka-neiti kokeilee pääsisikö laidalta jo aitomaan vapauteen :)

9.4.2018 Pentulasta mussutusterveiset videon muodossa: https://www.youtube.com/watch?v=LpNpe3BkagQ

8.4.2018
Ensimmäisenä silmänsä avasi Nacho-neiti.

7.4.2018 Odottelemme kovasti pentujen silmien avautumista. He muuttuvat silloin oikeasti koiranpennuiksi. Toistaiseksi saa kuitenkin ihailla enimmäkseen möhömassujen maitokoomaista pötköttelyä. Mutta eiköhän me melko pian saada blogiin myös kuvia oikeista koiranpennuista silmät selällään! 



Pennut ja myös Prim jaksavat nyt tosi hyvin. Prim on kalkkihaasteiden jälkeen piristynyt nyt huomattavasti ja on taas aktiivisuustasoltaan ihan oma itsensä. Ruoka uppoaa, mutta maidontuotantoa ollaan saatu hieman hillittyä mikä on tässä tilanteessa hyvä asia.

6.4.2018
"Sisko on minulle tärkeä!"



5.4.2018
No niinhän siinä kävi että valtava pentumäärä ja niiden hirmuinen kasvutahti aiheutti sen ettei ilman lisäkalkkia pärjätty Primin kanssa kuitenkaan. Pennunroikaleet tuplasivat painonsa neljässä päivässä (yleensä siihen menee 6-7 päivää) ja tahti oli vaan liian hurja. No, mikä tärkeintä niin tällä hetkellä emällä on kaikki OK ja myös pennuilla on kaikki ollut hyvin koko ajan. He ovat ahneita, lämpimiä, lihavia ja niiiin ihania! Primin kanssa saa nyt olla silmät selässäkin, ja sen pirteystasoa ja ruokahalua täytyy tarkkailla jotta tiedostaa onko sillä vielä korkeamman lisäkalkin tarvetta, mutta on hyvin huojentavaa että pennuilla ei ole ollut sekuntiakaan mitään hätää.

Tämä ikä on pentujen osalta varmasti se helpoin, kun he vain makaavat laatikossaan. Kun lapsoset ehtivät jaloilleen ja ikää tulee lisää, tuntuu että elämä on yhtä ruokkimista, trimmailua, jälkien siivoamista ja sitä tärkeintä, arkirutiinien opettamista pennuille. Varsinkin ison pentueen kanssa ei ole vapaa-ajanongelmia vaan kädet ovat täynnä työtä ja aina on tekemistä, vähintään niiden persoonallisuuksiin tutustumista ja yksilöllisen huomion antamista. Se on työläämpää kuin voisi arvatakaan kun pentuja on paljon.

Mutta aina tämän "helpon" vaiheen aikana turhautuu juuri siihen helppouteen, sitä toivoo että pennut olisivat jo pahanteossa ja niiden kanssa voisi seurustella. Vaikka pentujen "touhuvaihe" täällä kasvattajalla on hirveän työläs, se on myös se antoisin. Ei pidä kuvitella että valitan mistään pentuvaiheesta, yritän pikemminkin kuvata kasvuvaiheiden hyviä ja huonoja puolia kasvattajan näkökulmasta. Juuri tällä hetkellä ihaninta on ottaa pentu käsiin, nuuskuttaa sen ihanaa pennuntuoksua (johon sekoittuu ajoittain annos pierunhajua) ja kuunnella sen tyytyväistä tuhinaa jonka kuulee vain kun sen painaa korvaa varten.

Allaolevista kuvista kiinnittäisin erityistä huomiota tuohon viimeiseen. Siinä "Nacho"-koodinimen saanut pentu yrittää nukkua rauhassa kyljellään, niin eikö vaan isompi sisko ole könynnyt siihen päälle röhnöttämään kuin mikäkin ryhävalas, huomaa kaikki raajat ilmassa eli koko ruhon paino iloisesti Nachon varassa. Läheisyys lämmittää ja erityisesti sisaruksen runttaaminen lämmittää mieltä :)

View the embedded image gallery online at:
http://www.xtravaschnauza.org/urokset/3734#sigFreeIde338529a5b

2.4.2018 Terveiset pentulaatikosta unikuvan muodossa.


31.3.2018 Pennut voivat hyvin, samoin Prim. Kuten synnytys, myös pentujen ensipäivät ovat olleet täydellinen oppikirjasuoritus. Prim hoitaa pentuja rennolla, vahvahermoisella otteella mutta todella tunnollisesti. Olin Primin hermorakenteesta vakuuttuneena utelias, joten hallitusti ja yksi kerrallaan muut koiramme pääsivät katsomaan pentuja poikkeuksellisen varhain aidan takaa. Heikompihermoinen narttu voisi alkaa kiljumaan tai saada hepulin, koska pennut ovat niin pieniä. Prim istui pentujensa keskellä, tuijotti vierailijaa ja murisi lyhyen hetken ihan hiljaa ja matalalta; "tänne ei saa tulla". Sitten se pisti makaamaan pentujensa viereen, alkoi putsailemaan niitä ja jätti vierailijan enemmittä huomiotta. Vierailu pidettiin luonnollisesti lyhyenä, kuitenkin, jotta Primille ei tulisi yhtään ylimääräistä stressiä muiden koirien tarkkailemisesta. Nartun käytös kertoo myöhemmässäkin vaiheessa milloin on sopivaa päästää muita koiria tutustumaan pentuihin lähemmin. Meillä nyrkkisääntö on että nartun ja pentujen valmiuksien mukaan arkirutiineihin aletaan totuttelemaan heti kun mahdollista ja tällä on suuri vaikutus esimerkiksi sisäsiisteyden oppimiseen jo täällä kasvattikodissa (siitä asiasta lisää sitten myöhemmin). 

Pennut ovat alusta lähtien olleet todella jänteviä ja pulleita, ja hakeutuneet "pienintä" myöten aktiivisesti itse tissille joten meidän tehtäväksi on jäänyt niiden ihailu ja seuraaminen. Painot lähtivät hienoon nousuun jokaisella heti syntymän jälkeen, vaikka tyypillistä on että painot alussa hieman laskevat. On tosi hienoa ettei ketään pentua tarvitse nostella tissille, vaan niillä on "ruuhkasta" huolimatta kyky selviytyä omin avuin. Ei itsestäänselvää asia, joskaan ei yllättävääkään kun pentue oli niin tasainen.

Aina siihen asti että pennut alkavat maistelemaan kiinteitä ruokia, niiden maidon sisäänotto kasvaa päivä päivältä ja Prim altistuu luonnollisesti mm. kalkkikrampille kun pentue on niin suuri. Päätin jo alkuun että en lisäruoki pentuja vastikkeella, koska emonmaitoa parempaa ravintoa ei kerta kaikkiaan ole. Prim kuten muutkin koiramme syö raakaruokaa ja lisäkalkin tarve ilmeinen. Teollista kalkkia en koskaan syötä nartuille, koska uskon kehon omien prosessien toimivan tehokkaammin ja luotettavammin kun kalkinlähteet ovat mahdollisimman luonnolliset. Yhdeksän pennun ruokkiminen on valtava urakka ja minusta tuntuukin että olen ruokkimassa Primiä ihan koko ajan. Kalkin lisäksi pidetään erityistä huolta siis siitä että ravinto olisi mahdollisimman imeytyvää ja sulavaa, jotta Prim voisi käyttää ravinnon mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Narttuun ei voi tunkea loputtomia määriä materiaalia sisään, joten ruoan on oltava hyödynnettävissä hyvin korkealla prosentilla ja tässä raakaruoka on teollista muonaa huomattavasti parempaa hyötysuhteen takia. Runsaasti kalkkia, paljon rasvaa ja huikeat määrät erityisen sulavaa proteiinia on siis perusohje. Lisistä on käytössä sinkki, sekä D-vitamiini niinä päivinä kun Prim ei syö myös kalaa. 

View the embedded image gallery online at:
http://www.xtravaschnauza.org/urokset/3734#sigFreeId2b4251bfbb

(Kuvat saa klikattua suuremmiksi.)

29.3.2018 Pennut ovat syntyneet! Prim teki aivan uskomattoman hienon suorituksen; synnytti omin avuin ja luonnollisesti yhdeksän pennun todella tasaisen pentueen hieman yli neljässä tunnissa ilman minkäänlaisia jännitysmomentteja tai komplikaatioita. Kun katsoo noita pentueen painoja (vs. pentueen koko) niin voi sanoa että tämä pentue on suorastaan poikkeuksellinen.

234 gr, narttu
234 gr, narttu
224 gr, uros
202 gr, narttu
210 gr, narttu
200 gr, uros
250 gr, narttu
200 gr, narttu
236 gr, narttu



Eihän tähän voi muuta kommentoida kuin että tällainen narttu, synnytys ja pentue on kasvattajan unelma. Pennut toki syntyivät etuaikaisina, mutta tämä ei ole mikään ihme huomioiden että niitä oli yhdeksän kappaletta ja Prim on myös ensisynnyttäjä. Pennut ovat kuitenkin kaikki kookkaita, jänteviä ja virkeitä, ja hakeutuvat jokainen hienosti itse tissille ilman apuja. Primillä on onneksi ylimääräisiä nisiä joten hanoja riittää ja maitoa tulee hyvin. Luonnollisesti imettävän nartun ruokintaan kiinnitetään aina huomiota, mutta näin ison pentueen kohdalla se on erityisen tärkeää, ja näin on kasvavassa määrin siihen asti että pennut alkavat syömään kiinteää.

  • "Capo" Xtravaschnauza Extraordinary raunioilla
  • "Capo" Xtravaschnauza Extraordinary luonnetestissä
  • "Tiu" Xtravaschnauza Isobel taisteluleikissä
  • "Romeo" Manit's Capulet vs Montague agilityssä
  • "Mappe" Slam Dunk's Run And Gun agilityssä
  • "Capo" Xtravaschnauza Extraordinary agilityssä
  • "Penni" Trixer Undercover agilityssä
  • "Nicky" Jyvämäen Wally agilityssä
  • "Iippo" Xtravaschnauza Dupont luonnetestissä
  • "Jokke" Unison z Sardanu näyttelyn jälkeen iloitsemassa
  • "Lilo" Xtravaschnauza Fantastique luonnetestissä
  • "Nomppa" Xtravaschnauza Algebra agilityssä
  • "Pontus" Xtravaschnauza Forza agilityssä
  • "Rai" Xtravaschnauza Freeezing luonnetestissä
  • "Rana" Xtravaschnauza Chamonix agilityssä
  • "Ruuti" Xtravaschnauza Gunpowder luonnetestissä
  • "Ryyni" Xtravaschnauza Khaotique ulkoilemassa
  • "Capo" Xtravaschnauza Extraordinary tokoilemassa
  • "Capo" Xtravaschnauza Extraordinary agilityssä
  • "Sora" Xtravaschnauza Gingerbread luonnetestissä
  • "Tiu" Xtravaschnauza Isobel uimassa
  • "Sora" ja Ruuti painimassa
  • "Tiu" ja Capo lenkkeilemässä
  • Xtravaschnauza Extraordinary "Capo" 1-vuotiskuva
  • Xtravaschnauza Extraordinary "Capo" riemuloikkaamassa
  • Xtravaschnauza Isobel "Tiu"
  • Xtravaschnauza Isobel "Tiu" nauttii lumesta
  • Xtravaschnauza Khaotique "Ryyni" keppileikissä
  • Xtravaschnauza Khaotique "Ryyni" narupallon kimpussa