Eilen yksi Ipun pennuista kuoli. Siinä ei ollut päälliisin puolin mitään vikaa, mutta koko viikon ajan se kitisi. Normaali pentu kitisee synnyttyään ehkä päivän, pari kun etsii elämän mallia ja tapaa toimia. Sitten pentulaatikkoon laskeutuu hiljaisuus. Tämä pieni mies valvotti meitä ja itkuili pahaa mieltä. Mitään vikaa siitä ei löydetty. Sanoin kaksi päivää sitten, että minun pitäisi ottaa ja lopettaa se, mutta kun ei pysty sellaista pientä tappamaan jossa ei vikaa löydy. Kunnossahan se ei ollut kun ääntä piti. Luonto asian tietenkin aina hoitaa ja näimme kun pentu alkoi kuivua, se kerta kaikkiaan oli limakalvoiltaan ja rasvakerrokseltaan poikkeava muista. Arvoin ja pohdin, lopettaako se. Asia ratkesi. Nyt elämme täällä ilman pientä poikaa johon ehdimme kiintyä ja josta olimme huolissamme, ja yritämme myös palautua öiden valvomisesta. Kaikki muut pennut ovat täysin kunnossa ja normaaleita, ja kuvan Nachon pennut ovat olleet juuri sellaisia rasvahylkeitä kuin Nachon pennuilla tapana on.
