V-pentujen blogi

27.6.2019 Nyt on taas sellainen video että äänet päälle. Pojilla oli eilen kuulemma tylsää, ja vaikka heillä ei ole vielä hampaitakaan annoin heille kanansiiven ajankuluksi. Kolme poikaa – yksi siipi, ja susi heidän sisällään oli valmis heräämään. Piti äristä omalle veikalle että minun siipi, muut pois täältä. Kas tässä meidän pelottavat pikku sudet:

26.6.2019 Pojat tapasivat “aikuiset” koiramme ensimmäisen kerran. Tässä siitä hetkestä pieni video. Pojat olivat tosi reippaasti, ja tutustuminen sujui hyvin. Hirveän pitkään eivät pojat voi kuitenkaan vielä ulkoilla aikuisten kanssa sillä kun uutuudenviehätys lakkaa, aikuiset koirat yrittävät leikkiä turhan rajusti poikien koon huomioiden. Eli aina vähän kerrallaan siihen asti että pojat ovat isompia ja vahvempia.

25.6.2019 Video poikien ekasta ulkoilusta. Teppo oli kaikkein reippain ulkoilijapoika, alkoi heti leikkimään omiaan ja repimään ruohonkorsia maasta. Seppo teki ensimmäisenä pontevasti ulkopissat. Matin ulkoilu oli enimmäkseen märinää, että mennäänkö sisälle, en tykkää olla ulkona. Siitä ne hiljalleen reipastuu, ja pian niitä ei meinaa saada sisälle käskemällä ollenkaan.

24.6.2019 Tällä viikolla alamme varmaankin ulkoiluharjoitukset poikien kanssa, mutta tähän väliin on varmaan syytä tarkastella rentoutumisharjoituksia:

22.6.2019 Pojat kävivät olkkarissa katsomassa televisiota ja testaamassa aikuisten koirien punkan:

20.6.2019 Sepon terveiset juhannustunnelmista; mitä on olla koiranpentu?

19.6.2019 Söpöliini yhteiskuvassa. Tänään maisteltiin ensimmäisen kerran heidän pääasiallista pentuajan ruokaansa eli MUSH Vaisto Puppy -täysravintoa. Se on koostumukseltaan paljon kosteampaa kuin jauheliha ja se oli poikien mielestä sen takia hieman epäilyttävää.

Seppo, Teppo, Matti – 3 vko 1 pv

18.6.2019 Pojilla oli eilen melkolailla paljon actionia kolmeviikkoissynttäreiden kunniaksi. Ensinnäkin he söivät annokset matolääkettä, joka kruunattiin muutolla pentulaatikosta aitaukseen. Laatikko alkoi käydä matalaksi varsinkin Tepolle joka tykkäsi kovasti kiipeillä laitoja pitkin joten nyt pojut pääsivät isojen poikien aitaukseen. Se aiheutti ensin hämmästynyttä kitinää mutta pikku pyörimisen jälkeen he asettuivat taloksi. Viimeinen ohjelmanumero oli eka trimmaus; ajeltiin pyllyt, posket ja kaulat, siistittiin korvat ja tassukarvat. Tässä Matin pose trimmauksen jäljiltä:

17.6.2019 Söpöliinit kolme viikkoa!

Matti
Teppo
Seppo

16.6.2019 Pojat treenailee ekaa kertaa kiinteää ruokaa. Suosittelen lämpimästi laittamaan äänet päälle, heidän maiskutusäänet ovat niin mainiot.

14.6.2019 Pojat kuuppailee:

11.6.2019 Pojilla on ikää nyt kaksi viikkoa ja yksi päivä. Hieman he tapailevat jo askeleita kun ne nostaa sopivalle alustalle, mutta enimmäkseen liikkuminen on vielä kuitenkin eilisen video mönkimistä.

Tällaisia söpöliinejä täältä löytyi tänään:

Vasemmalta Matti, Teppo, Seppo
Tepon iso haukotus

10.6.2019 Tällä kertaa ajattelin että herkuteltaisiin videolla pojista. Videon alkutilanteessa vasemmalta Seppo, Matti ja Teppo.

9.6.2019 Pojat eivät vielä kovin koordinoidusti osallistu meidän kuvailusessioihin. Aina joku kieltäytyy yhteistyöstä.

Seppo sanoo että “ei käy”, Teppo ja Matti ottaa linssiluteena kamerakontaktia.
Teppo “puree” Sepon korvaa, Matilla nukuttaisi kovasti.

Pojathan täyttävät kaksi viikkoa huomenna – yhdenlaisensa merkkipaaluhan se on sekin, mutta nyt odotellaan vielä yhden viikon kulumista jolloin aletaan maistelemaan kiinteää ruokaa. Sitten saadaankin toiminnallista kuvamateriaalia kun jannut räpii ja ui raakaruoassa.

7.6.2019 Meidän ihanat pienet hylkeet ne vaan kasvaa ja komistuu! Tämänikäisistä on vaikea saada hyviä passikuvia kädestä pitäen, kun ne näyttää aina siltä kuin kasvattaja olisi kuristamassa poloisia hengiltä. Joka tapauksessa tässä nyt poikien naamarit lähikuvissa.

Matti
Teppo
Seppo

6.6.2019 Kaikilla pojilla on nyt silmät auki. Päivän kuvaussessioon vaan heillä ei riittänyt virtaa poseerata sielun peilit on-asennossa, joten hieman unista kuvaa pukkaa tältä päivältä.

Matti, Teppo ja Seppo

Kuvia vertailemalla vanhempiin näkee mainiosti miten poikien päät ovat vahvistuneet, kropat vielä enemmän kuin hylkeillä ja kaiken kaikkiaan kehitystä on tapahtunut fyysisesti tosi paljon viikon takaisiin kuviin nähden.

5.6.2019 Pojilla on ollut ensimmäisen kerran Virallista Ohjelmaa. Eilen leikattiin ensimmäistä kertaa kynnet. Eivät jannut vielä pahemmin kommentoineet.

Tässä pieni kollaasi poikien söpöistä eri nukkumatyyleistä; rasvaa ja kroppaa alkaa olla sen verran että koko ajan ei roikuta tissien tuntumassa vaan välillä käydään ottamassa hörpyt ja sitten kömmitään johonkin sopivaan kohtaan unille.

Teppo mamman takajalan päällä
Matti mammakoiran kankun päällä
Seppo suosikkipaikassaan, äiskän kaulan päällä

4.6.2019 Poikien ikiomat passikuvat. Näin pienten pentujen kuvaaminen varsinkin yksin on tosi vaikeaa, kun vaappuvat ja heiluvat sen verran ettei ainakaan meidän kamera meinaa ehtiä tarkentamaan kunnolla. Tässä parasta mitä saatiin poikien kanssa neljään pekkaan aikaiseksi aamuneljän tokkurassa ennen töitä.

Matti
Teppo
Seppo

3.6.2019 Pentulaan ei kuulu kummempia. Pojat ovat nostaneet painoa hienosti, varsinkin Seppo. Se painoi tänä aamuna tasan 300 grammaa. Vertailuksi, tyypillistä on että ensimmäisen viikon aikana pennut tuplaavat syntymäpainonsa – Seppo on raapaissut viikossa 115 gr > 300 gr. Se siis edelleen kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin Matti & Teppo.

Odottelen kovasti että pojilla aukeaisi silmät, sitten heistä tulee jotenkin oikeita koiranpentuja joilla on sielu. Vielä muutama päivä pitää malttaa odotella, luulisin. Nämä ensimmäiset päivät silmien avautumiseen asti tuntuvat kestävän pienen ikuisuuden, ja sen jälkeen pentuaika tuntuu menevän ihan mahdotonta haipakkaa kun kehitystahti on niin huima.

Tässä vielä pieni video poikien aamupalahetkestä.

Kuvassa Seppo on pikku unilla äipän kaulan päällä, ei ole hän mikään hoikka tai pieni poika! Tissillä roikkuvat rasvaiset hylkeet Matti & Teppo.

Edit: Eräs tuttavani kysyi minulta Messengerissä olemmeko tukiruokkineet Seppoa, kun se syntyi niin pienenä ja on kasvanut niin hurjaa tahtia. Vastaus on että emme ole, en tukiruoki koskaan pentuja vastikkeella. Uskon siihen että ne joiden on tarkoitus pärjätä, pärjäävät omin avuin. Toki välillä nostelen ensipäivinä vahvempia pentuja pois jyräämästä että pienikokoisin mahtuu hyvin tissille, mutta en usko sellaiseen koirankasvatukseen jossa kaikin mahdollisin keinoin pennut pyristellään tukitoimilla luovutusikään. Perheenjäseniä kun niistä tulee, niiden on oltava riittävän elinvoimaisia omin avuin. Kysymyksessä on tätä nykyä aivan oleellinen periaatteeni, josta en jousta. Sen ansiosta esimerkiksi nyt voin hyvällä mielellä suunnitella Sepon tulevaisuutta kun se pienestä syntymäkoostaan huolimatta on itse ryöminyt tissille, kasvanut ja kehittynyt kuin mikä tahansa toinen pentu.

31.5.2019 Pojilla sujuu kaikki mainiosti, ja Pai-mammakin pääsi jo ensimmäiseen turkkiputsiin. Sen upea karvanlaatu pääsee erityisesti oikeuksiinsa näin pennutuksen yhteydessä. Vaikka se on ihan normaalissa trimmissä ja jalkakarvoissaan, se ei ole sottaisesta pentutouhusta huolimatta takkuinen tai työläs “siivottava”, koska karvanlaatu on karkea ja suora, ja hylkii likaa hyvin.

Pikkuinen Seppo on ollut oikea rakettikasvaja viime päivät. Esimerkiksi viime yön aikana se nosti klo 21-05 välillä painoaan 15 grammaa..! Kuvastakin näkee ettei sen olemus ole enää laisinkaan niin erilainen kuin Matilla ja Tepolla (kuva eilisillalta).

Oikealta vasemmalle Matti, Teppo ja Seppo

30.5.2019 Pentulassa kaikki hyvin. Pikku-Seppo kasvaa jo suhteellisesti nopeampaa tahtia kuin Matti ja Teppo, ja painoa on yli 180 grammaa! Huikea tahti kun syömisen vauhtiin pääsi.

Poikien viralliset nimet ovat: Villain, Vendetta, Vanguard. En vielä tiedä kuka on kuka, sen päätän vasta kun ovat n. 6-7 viikkoa vanhoja. Tähän loppuun eilisillalta tämmöinen poikien oma vapaataide-asetelma. Vähän keltainen valotus kun hätäiseen räppäsin kännykällä kuvan kun huomasin minkälaiseen solmuun olivat itsensä väsänneet.

29.5.2019 Tässä poikien passikuva. He saivat työnimikseen (vasemmalta oikealle) Matti, Teppo ja Seppo. Matti ja Teppo ovat niin samanlaisia että oli urakkaa keksiä tuntomerkki, josta mieskin ne erottaa toisistaan riittävän helposti. Loppujen lopuksi huomasin että Matilla on vaaleat pippuroidut posket ja Tepolla tummat posket. Seppohan on omassa, yhden miehen bändissä kuten kuvastakin näkyy. Tämä on sattumoisin myös poikien syntymisjärjestys: Matti – Teppo – Seppo.

Pojat ja Pai voivat todella hyvin. Seppo on alkanut nostamaan painoa todella hyvin joten vaikka se syntyi paljon pienempänä, en ole sen voinnista enää huolissaan. Ensimmäisen vuorokauden sen paino kitkutteli ahkerasta syömisestä huolimatta (mikä on hyvin tyypillistä) mutta toisen vuorokauden aikana se nosti jo painoa parikymmentä grammaa. Matti ja Teppo – ahneet jyrät – huitelevat jo yli 200 grammassa joten niiden jatkuvasta punnitsemisesta aion luopua.

Pai tosiaan hoitaa pentuja hienosti, ja poistuu jo välillä pentulaatikosta lepäilemään sen ulkopuolelle – vain pieneksi hetkeksi tosin. Kakkalenkille se ei vielä malta omin päin kun pennuista on huoli, mutta me käydään sitten kävelyillä yhdessä. Heti pentujen jälkeen Paita ällötti vähän kiinteä ruoka (juotin sille mammakoirien energiajuomaa), mutta nyt menee ruoka hienosti alas. Pai päättää itse mitä syö, tällä hetkellä hän pitää eniten MUSH Vaisto Puppy -ruoasta ja raa’asta punaisesta lihasta. Kanaa, kuten siipiä tai luita hän ei halua tällä hetkellä syödä. Tuoreella äidillä on pennut sen verran mielen päällä ettei jouda keskittymään työläiden ruokien syöntiin.

28.5.2019 Pojat ovat syntyneet! Kolme pientä pippuriprinssiä, syntymäpainoiltaan 159 gr, 157 gr ja 115 gr. Synnytys oli luonnollinen, “oppikirjamateriaalia” ja pennut alkoivat heti syömään hyvin. Pai hoitaa pentujaan huolella ja rakkaudella. Pienin prinssi on veljiinsä verrattuna melko pikkuinen, mutta reippaasti hänkin mönkii aterioimaan eikä ainakaan ensimmäisen vuorokauden aikana ole jäänyt veljiensä jalkoihin.

Isommat pojat ovat vaaleita ja tanakoita, minijannu selkeästi tummempi. Isommista pojista joutuu ihan tosissaan tiirailemaan, että kumpi on kumpi. Ensimmäisenä syntynyt on vielä astetta vaaleampi kuin “keskimmäisenä” syntynyt, ja sillä ulottuu kaunis pippurointi vielä aavistuksen korkeammalle selkään kuin veljellään.